Kuukausi takana, todella monta edessä

Tervehdys!

No olisihan se pitänyt arvata että tämä kirjoitteluväli venyy jo nolon pitkäksi. Kuluneiden viikkojen aikana on ehtinyt tapahtua paljon kaikenlaista kivaa, joten listaanpa tähän mieleenpainuneimmat jutskut!

Alfajaiset
Bilerintamalla pitää kiirettä! Viime viikolla vietettiin Alfajaisia! Kyseessä on tapahtuma, jossa kierretään erilaisia rasteja pitkin Helsingin keskustaa lääkärivaatteissa. Rasteilla esittäytyvät erilaiset harrastejärjestöt yms. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman paljon rasteilta pisteitä ja samalla tutustua erilaisiin oheistoimintamahdollisuuksiin lääkiksessä. Paras juttu koko hommassa oli tietysti se, että meillä oli päällä ihan oikeat lääkärivaatteet, eli smurffit ja takki! Itse olin niin liekeissä näistä, että lähdin jo kotoa kuteet päällä liikenteeseen. Itse henkilökohtaisesti tykkäsin tästä tapahtumasta enemmän kuin Ylämaankisoista (tässä on kahta koulukuntaa). Alfajaisissa oli minusta enemmän vaihtelua rastien sisällössä ja vaatteet oli ehdoton plussa. Joukkueet arvottiin jälleen, joten toki kokemukseen vaikuttaa mimmoiseksi ryhmä muodostuu. Lähtökohtaisesti medisiinarit ja denttarit ovat kaikki huipputyyppejä, joten useimmiten homma toimii aikas joviaalisti :) Alfajaiset huipentuivat jatkoihin Baarikärpäsessä. Itsellä meni voittajan julistus ohi, jonka seurauksena bailasin tanssilattialla varmaan puoli kahteen koko ajan ihmetelen, että eikö sitä julistusta vieläkään tule (itsehän olin varma, että meidän tiimi voittaa, mutta toisin kävi). Meidän vuosikurssilla on kyllä superhuono voittajan karma, sillä sekä Ylämaankisoissa että Alfajaisissa voittajajoukkueen palkinnolle (joka usein on nestemäinen) tapahtuu joku traaginen accidentti ennen kuin voittajat ehtivät nauttia sen (usein se tippuu tai kaatuu...).

Matami itse :D

Ensimmäinen "tentti"

Ammatin alkeet kurssikin on nyt hyväksytysti suoritettu! Kyseessä oli suppea opintokokonaisuus, johon kuului jokunen luento etiikasta, vuorovaikutuksesta, ensiavusta ja hätätilanteista. Sisältö oli minusta tosi mielenkiintoinen, toimi hyvin sellaisena "sisäänheittokurssina" eli varmaan sai monet innostumaan että jee meistä tulee sankarilääkäreitä! Kurssin tentti oli monivalintaverkkotentti, jonka käsittääkseni lähes kaikki kurssista läpäisevät. Vaikka tenttiä ei kamalasti kannattanut stressata, kyllä se vähän jännitti. Hyvin se onneksi meni :)

PBL-tuska
Aluksi olin sitä mieltä, että PBL on ihan paras tapa oppia, mutta nyt huonotkin puolet ovat hieman tulleet esiin. Meillä alkoi ensimmäinen "oikea" kurssi, eli Solun rakenne ja toiminta. Kurssikirjana (tai oikeastaan yhtenä niistä) toimii iki-ihana Alberts, eli tuttavallisimmin Cell. Kyseessä on jäätävä järkäle, jonka sivut on raamatunohuita. Tämä ei minulle sinänsä tullut yllätykenä, koska sellaisia tenttikirjat ovat yliopistossa. Tarkoittuksena ei tietenkään ole tahkota koko järkälettä läpi vaan poimia kirjasta pebassa annettuihin oppimistavotteisiin liittyvät olennaiset asiat. Siitähän se riemu sitten ratkeeakin, kun yrität englanniksi kaivella oikeaita termejä ja sivuja ja jotenkin tiivistää olennaisen. Mulla menee todella kauan aina peban preppaamisen kun jumitun lukemaan jotain nippelihommaa, jonka sitten tajuankin voivani tiivistää yhteen lauseeseen. Vaatii varmasti vielä vähän hakemista että löytää oikean strategian. Peban ärsyttävyys tulee oikeastaan siinä, ettei kukaan kerro sulle mistä teoksesta tai mistä kohtaa sun tulisi opiskella kyseinen asia, vaan sun tulisi itse pystyä se selvittämään. Usein purkutilaisuudessakaan ei käy ilmi kovin selkeästi olinko opetellut jonkun asian liian yksityiskohtaisesti vai liian suppeasti. Noooo Siperia opettaa :D Mun pebaryhmä on onneksi tosi kiva, kaikki ovat valmistautuneet pebaan alfamaisella innolla ja usein aina joltakulta löytyy vastauksia vaikkei itse olisi ihan joka asiaa omaksunut täysin. Ilmapiiri on myös hyvin kollegiaalinen, jaetaan muistiinpanoja ja autetaan toisiamme ymmärtämään käsitteitä. Olisi superpaljon ahdistavampaa jos ihmiset panttaisivat tietoa itsellään sillä varjolla että haluavat olla muita parempia vaikkapa tentissä. Onhan se oman itsenkin etu että tulevista kolleegoista tulee päteviä lekureita :) SRT:n välitentti lähestyy jäätävää vauhtia, se on nimittäin jo ensi viikolla. Niinpä tuleva viikonloppu onkin pyhitetty proteiineille, soluelimille ja hemoglobiinille (joka sekin toki on prode :D).

Tenttimatskuu, courtesy of Mr. Alberts
All in all eka kuukausi vilahti ohi tosi nopeasti. Nyt alkaa tuntua että opittavan asian määrä alkaa kasvamaan aika voimakkaasti ja opiskeluun täytyy alkaa suhtautumaan vähän vakavammin. Kuumeisesti itse odottelen Terkon aukeamista, jotta saisin paremmin opiskelurytmin päälle. Terkko on meidän kampuskirjasto, joka on ollut remontissa jo jonkin aikaa, ja sen olisi pitänyt aueta ajoissa koulun aloituksen kanssa. Kotona opiskelukin kyllä onnistuu, mutta veikkaan että olisi huomattavasti tehokkaampaa jäädä luentojen/PBL:n jälkeen koululle lukemaan kuin vaeltaa kotiin. Mutta täytyy sanoa etten muista koskaan ensimmäisen tutkintoni aikana olleeni näin motivoitunut ja innostunut opinnoistani, eli vaihtamalla paranee :D





















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Via Dolorosa - eli miten pääsin lääkikseen

Pääsykoe 2017 - omat mahtihetket ja mokat

TuLe - alfavuoden kivoin (ja raskain) kurssi